Kuution virkkausta

Elokuun alussa sain lahjaksi Molla Millsin 

Virkkuri-kirjasarjan toisen osan. 

Samantien oli rynnättävä kauppaan etsimään sopivan väristä kalalankaa.

Olin suunnitellut kassista mustavalkoista kuten ohjeessakin, 

mutta kun silmiini osui tämä vihreä niin se oli menoa. 

Kassista tuli mielestäni raikkaan näköinen noillakin värivalinnoilla. 

Tekemistä tässä laukussa todellakin riitti. 

Aloitin ensin ohjeen mukaan vieläkin suurempaa kassia, 

mutta totesin hyvin pian, että koko on VALTAVA.

Siksi jätin pois yhden kuvion puoleltaan ja nyt kassi on juuri sopivan kokoinen. 

 Sanotaan tätä nyt vaikka prototyypiksi,

ihan en ole tyytyväinen lopputulokseen.

Ompeleminen väsyneenä flunssassa ja 

viimeisten kierrosten väsyneenä virkkaaminen näkyvät lopputuloksessa, 

mutta olin jo tarpeeksi kyllästynyt joten en jaksanut välittää.

Kirpparilta löysin tuon vanha vyön kantokahvaksi, 

joka on kyllä oikein oiva löytö tuohon.

Sillä sipuli

 

Jes! Kerrankin onnistaa: 

viikonlopun värjäyskokeilut onnistuivat täydellisesti.

Olen ollut jokusen kerran hassu näky kaupan sipulilaarilla, kun olen itse sipuleiden sijasta pussittanut sipulinkuoria. Kuuliaisena kansalaisena olen kuoret punninnut ja maksanut muutaman sentin saaliistani.

 Lankoina käytin muutamaa erisävyistä 

Novitan Floricaa ja yhden kerän Pikkusiskoa. 

Mukana taisi olla myös jotain vuosikerta nöttösiä.

Osan langoista värjäsin keittämällä sipulinkuoria ensin puoli tuntia, jonka jälkeen lisäsin langat. 

Pari vyyhtiä viskasin pataan kokonaan ja toiset kaksi 

laskin pataan vähitellen, jotta sain aikaan kirjavampaa lankaa.

Sipulin väri tarttuu todella helposti lankaan 

ja värjäystä on hauska seurata.

 

Värjäyksen jälkeen olin jo viskaamassa lientä pois, 

kun keksin vielä kokeilla jälkivärjäystä.

Ihmeekseni sekin onnistui. 

Sain aikaan kaksi vaaleaa vyyhtiä ja yhden tummemmankin.

Lanka itsessään näyttää vaikuttavan värjäystulokseen todella paljon. 

Jotkut langat imaisevat värin hetkessä 

ja toiset vaativat pidemmän ajan.

Tämän parempia sävyjä ei voi kaupasta ostaa talven kirjoneulekokeiluihin!

 

Harmaasta hiirulaisesta hienohelmaksi

Kirpparilla iskin silmäni harmaaseen kassiin, 

kun kassitilanne oli surkeimmillaan.

Olin jo jonkin aikaa etsinyt jotakin isompaa laukkua viikonloppureissuja varten.

Väri ei vain oikein inspiroinut, mutta koska hinta oli kohtuullinen lähti kassi matkaan.

Vetoketjujen ja tikkausten pinkkiväri innosti värjäämään kassin punaisella pesukonevärillä.

Ja VAU! Siitähän tuli virkistävän punainen ilmestys. 

Pesukonevärjäys on kyllä mahtavan helppoa. 

Sitä melkein istuu koneen kyljessä jännittämässä ohjelman loppumista ja värjäyksen lopputulosta.

Mutta miten ihmeessä tuon ryppyisyyden saa pois?

Silittämälläkin kassi jäi hupsun näköiseksi.

Onneksi kangas näyttää hieman suoristuvan käytössä.

p

Pilkkuja mekossa ja pinkit kengät

Ompelukone on laulanut viimeisen kuukauden ajan melkoisesti.

Kun kipinä syttyy en tiedä miten sen sammuttaa. 

Ehkä sitten kun tarpeeksi monta projektia menee pieleen.

Jostain vanhasta Modasta löysin tämän mekon kaavan, 

enkä olisi voinut kuvitella mitään muuta kangasta tähän kuin pilkullista. 

Taidan vielä ommella samalla kaavalla toisenkin mekon, 

tosin takakappaletta täytyy kyllä pienentää roimasti.

Kesäompelua

Metsänvihreää virkkausta

Tähänkin talouteen on pesiytynyt virkkausinnostus.

Opettelin kirjovirkkaamaan 

ja ensimmäisenä väkersin kännykälle suojapussin.

Lankoina käytin laatikon pohjalta löytyneitä puuvillalankoja.

Kirpparilta lähti vielä mukaan 

Hildegard Åstrandin Pitsinvirkkaus-kirja.

Tavoitteena olisi kokeilla seuraavaksi pitsiliinan virkkausta.

Valkoisten nappien vallankumous

Jep, kevään kunniaksi vielä musta villatakki. 

Villatakkikarderobi kaipasi jotain hillittyä yksiväristä. 

Tästä meinasi kuitenkin tulla vihreä, mutta onneksi joku fiksu 

nainen ehti ostaa vihreät langat ennen minua. 

Tuo mustan sävy on kyllä spesiaali, hieman harmaaseen taittava.

Malli: Linnea Öhmanin Siri

Lanka: Viking of Norwey Babyull

Mieliala: Tuon mallineuleen aloittaminen vaati aivoja

ja paljon silmukkamerkkejä.

Sitten kun pääsin vauhtiin ei ongelmia enää ollut. 

Mukavan simppeliä. 

Ehkä tuo mallineule erottuisi paremmin värikkäässä neuleessa.

Valkoiset napit etsin omasta nappipussista raikastamaan tummaa pintaa.