Ne lapaset

Vihdoinkin jotain valmista. Tuntuu että kaikki työt ovat keskeneräisiä ja mikään ei valmistu. No aloitimpa sitten nämä lapasetkin vielä tähän ryysikseen. Ne pitikin sitten heti tehdä valmiiksi asti. Nämä siis ovat ne kool-aid värjätyt. Varsi on samaa lankaa värjäämättömänä.
Halusin tehdä näistä hyvin yksinkertaiset, jotta langan sävyt tulevat esiin.

Villitys loppui nopeasti

Nyt tuli sitten kokeiltua sitä kool-aid-värjäystäkin. Tilasin Muksuaitasta viisi pussia mehujauheita. Sopivia värejä omaan makuun oli vähän. Olisin halunnut erilaisia vihreitä, mutta valikoimassa oli vain yksi vihreä, lemon-lime. Tilaisin sitten kaksi pussia sitä, kahta eri keltaista ja yhden tummanpunaisen/violetin. Ihan siis vain pieni kokeilu erä.

Langaksi valitsin jo tutun värjäyslankan, florican, kun sitä nyt kaapissa sattuu olemaan. En ottanut vaaleinta mahdollista, vaan vaalean, rusehtavan sävyn langasta. Omissa mielikuvissa kun ei tullut mieleenkään yhdistää todella valkoista ja kirkasta väriä samaan lankaan.

Ohjeissa lupailtiin että pussi riittää sadan gramman värjäämiseen. Toisin kuitenkin todistin. Ensimmäinen kokeilun tein sillä violetilla ja ajattelin värjääväni koko vyyhdin tasaiseksi. Heti kun olin kaatanut vähän mehua langalle tajusin, ettei väri riitä koko 50 gramman vyyhtiin. Parempi olikin sitten vain yrittää sotkea väriä melko tasaisesti langalle. Väri kun imeytyi heti siihen kohtaan langassa, johon se ensimmäisenä osui, eikä liikkunut enää mihinkään. Mikrotin lankoja noin kolme minuuttia, toivottavasti tämä riitti kiinnittämään värin. Astian pohjalle jäi kuitenkin pelkkää vettä, josta väti oli imeytynyt lankoihin. Lopputulos on kyllä kaunis sävykäs violetti. Vaalean ruskea lanka sopii oikein hyvin violetin kaveriksi. Kuvassa violetti sävy ei tule kunnolla esiin.

Seuraava yritys olikin sitten monivärinen. Värjäsin vyyhdin toisen pään oranssilla ja toisen vihreällä. Vaikka vyyhti tässäkin oli vain 50 grammaa ja käytin kaksi pussia, ei väri oikein tuntunut tässäkään riittävän.

Tein samoin myös toiselle vihreälle ja keltaiselle mehulle. Vaikka keltaiset/oranssit olivat olevinaan aivan eri sävyisiä, tuli langoista melkein saman värisiä. Nämä vihreäkeltaiset taitavat päätyä syyslapasiin. Kokeilin jo vähän neuloakin lankaa, jotta näkisin miten sävyt asettuvat neulottaessa. Ja aika kivaltahan tuo näyttää. Vähän vaihtelua yksiväriseen maailmaan.

Lopputulos kaikissa langoissa on kyllä hieno, mutta tähän taisi tyssätä tämä värjäysinnostus. Jollain tapaa värjäys tuntui melko helpolta, mutta myös hallitsemattomalta ja ilmeisesti tasaväristä on turha kuvitella saavansa. Ja isomman saman sävyisen erän saamiseksi tarvittaisiin todella monta pussia värejä, joten taidan pysytellä ihan oikeissa villan värjäysväreissä ja kasvivärjäyksessä. Nyt on muuten jo pietaryrtit kuivumassa värjäystä varten!

Ja ei, ei se haju nyt niin kamala ollut.

Naapuripihassa vierailulla

Viime päivien löytöpaikkana on toiminut naapuritalon piha-alue. Talon varastokoppeja tyhjennetään ja pihalle on varattu sitä varten iso roskalava. Vierailulla on käyty jo kolmesti. Ensimmäisellä kerralla löytyi vanha hieno lääkekaappi. Myöhemmin selvisikin että kaappi on kaverini vanha!


Parin päivän aikana tavaraa on tullut jonkin verran. Tänään kaverin kanssa tonkiessa löytyi kolme tuolia, jotka tosin kaipaavat vähän kunnostusta. Lisäksi mukaan tarttui arabian lautanen, vanha mikron römöhkä, anorakki ja katukyltti.


Luulempa, että huomenissa toisen kaverin mukaan lähtee lavalta vielä pari vanhaa matkalaukkua!

Komuutin muodonmuutos

Eräänä kauniina kesäpäivänä...
Pihalle oli ilmestynyt tämmönen vanha ja laho komuutti. Oli ollut jossain mökillä kastumassa.
Rupesin vähän restauroimaan tätä, vaikka aluks näyttikin vähän onnettomalta. Jalat oli nimittäin jo puoliks lahonnut pois, joten melkein kaikki loputkin niistä piti ottaa pois.
Kaappi on melko erikoisen mallinen.


Kaappi oli alunperin todella likainen, eikä asiaa auttanut yhtään maalin värikään. Mutta maalin alta paljastui hieno punertava sävy, jonka kaivoin esiin. Aiemmin kaapissa oli ilmeisesti ollut joitakin koristemaalauksia, koska maalin alla oli jälkiä mustasta maalista. Takalevyssä pilkisti jotain kirjoitustakin, mutta siitä ei saa enää selvää.
Kaapin liitoksetkin kaipasivat hiukan liimaa ja puristusta.

Lopulta vahasin pinnan kirkkaalla vahalla, jotta kaunis punasävyisyys nousi esiin. Yksi kerros vahaa riitti, tosin kanteen laitoin kaksi kerrosta.


Ja näin komeahan siitä sitten tuli!

Äänestystä

Päätin sitten aloittaa äänestyksen. Kun en itse osaa päättää kumpaa kuosia käyttäisin seuraavalla kurssilla, joten joku muu saa päättää puolestani. Kuosit ovat tässä yksinkertaisimmillaan, mutta blogiotsikossa on Mätkyt-kuosin variaatio. Totain tälläistä haluaisin kuoseista tehdä.
Jos kuoseista syntyy jotain kivaa, niin luvassa saattaa olla yllätyspalkintoja!

Kuoseja voi siis äänestää sivupalkissa!
Jättäkää myös kommentteja, mitä kuoseista pidätte!

Tässä kaksi kuosia:

- Mätkyt:




- Varpaisillaan:

Pieniä tai ei niin pieniä muutoksia

Kyllästytti taas tämä sama ulkoasu, joten muokkasin taas.

Ylhäällä on pari vuotta sitten suunnittelemani Mätkyt-kuosi. Tosin sitä en ole vielä missään käyttänyt. Pitäisi ihan tehdä tuosta seula ja painaa jotakin. Ehkä pian, koska tulossa on Kuvia kankaalle kurssi ja aion oikeasti painaa kangasta, enkä vaan tuhertaa näytteitä, niin kuin olen kuullut siellä tehtävän. Toivottavasti saan opettajan samalle kannalle.
Siis koulu alkaa ensi keskiviikkona. Olen yllättävän innoissani. Varsinkin odotan kudonnan alkamista. Haaveissa olisi päästä kutomaan kuultokudosta.

Pieni hinku on ollut jo viikon päällänsä, jotta pääsisin kokeilemaan cool aid värjäystä. Harvoin huomaan itsestäni, että jokin "muotivillitys" on iskenyt, mutta nyt tekisi mieli kokeilla. Selailin jo tuossa vähän nettikauppoja, josta jauhetta tilaisin, mutta maltoin vielä mieleni. Ehkä vielä tulevien viikkojen kuluessa.
Kouluun tuskin pääsen vielä kovinkaan hyvin elokuussa käsiksi, koska luulempa olevani viimeisen viikon töissä. Pitäisi vaan pyytää koko viikko vapaaksi. Toisaalta en haluaisi, mutta toisaalta taas olisi kiva olla vielä viikko kotosalla, ennenkuin ryntään talveksi kaupunkiin.

Uutta punontaa!

Monta vuotta on tullut tehtyä tälläkin tekniikalla monenlaista kippoa ja kuppia. Tekniikka on tuntunut jo melko loppuunkalutulta. Koulussakin saimme käyttöömme ilmaiseksi muovisuikaleita, joista olisi pitänyt sitten tehdä tuotteita. Todella harva asiasta innostui. Tosin taisi aiheesta yksi opinnäytetyökin valmistua.
Mutta nyt täytyy kyllä muuttaa käsitystä tavallisesta palttinapunonnasta. Ecoist valmistaa kierrätysmateriaaleista designkäsilaukkuja ja muuta. Ecoistin tuotteet on tehty kaikki käsin.

Värjäystä ja puhdistusta

Viikonloppuna innostuin taas kasvivärjäämään. Alkukesästä värjäsin jo kerran, mutta tuloksena oli paljon tylsän väristä lankaa. Siispä kokeilin samojen lankojen värjäämistä uudelleen.
Värjäyskasveiksi otin lupiinia, pujoa ja kuivatettua pajunkuorta.

Kaikki langat on floricaa, joka onkin hyväksi havaittu värjäyslanka. Kokeilin samalla myös ikat värjäystä. Joka pataan pistin jo värjättyä ja värjäämätöntä lankaa.

Värjäilen siis ihan vaan yksinkertaisesti nuotilla kolmessa pienehkössä padassa. Isoin taitaa olla 18 litran vetoinen. Materiaaleja en mittaile vaan pistän kasveja niin paljon kuin pataan mahtuu. Saatan lisätä materiaalia kun edelliset pienenevät.

Värjäilyn välissä joutaa myös lukemaan, kunhan toisella silmällä vahtii ettei kiehu yli!

Ongelmana oli miten saan langat lämpimiksi, ettei tarvitse heittää niitä järvivedestä suoraan kuumaan pataan. Kaikki padat kun olivat kaikki käytössä.
Heitin tällä kertaa alunat suoraan väripataan. Tosin pari vyyhtiä olin jo esipurettanut. Taidan kuitenkin tästä lähtien jättää koko esipuretusprosessin, koska en ole huomannut lopputuloksessa mitään eroa.
Padoissa: ylä laidassa siis lupiini, vasemmalla paju ja oikealla pujo.
Yllättäen pajusta ja lupiinista tuli melko samansävyiset. Pujo olikin mieluisin yllätys. Kaikkein tummin sävy mitä olen tähän mennessä saanut: tumma vihertävä harmaa. Tätä pitää kokeilla uudestaankin. Paju oli padassa melko ruskeaa, mutta muutti yllättäen sävyään. Jätin langat yön yli väripatoihin ja tämäkin varmasti vaikutti lopputulokseen melkoisesti.

Yön yli padassa pitäminen vaikutti myös värin tasaisuuteen. Mielestäni tällaisissa väreissä sävykkyys on ihan hyvä asia. Ikat kokeilu toi lisää sävyjä lankaa, tosin melko vähän keristä edes huomaa vaaleampia raitoja.
Onnistuipas kokeilut, varsinkin pujo kohdalla!

Jotain tältäkin kesältä!

Joku tarve tuli taas pari viikkoo sitten päästä kutomaan. Puissa oli vielä jäljellä viime kesästä loimea, odottamassa että äiti alkaa kutoa. Olin yrittänyt tehdä ruusukasta, ja osin onnistuinkin, mutta kuvio ei ollut halutunlainen. Innostuinkin sitten niisimään ja sitomaan uudelleen, jotta sain aaltotoimikasta!

Jo oli kevään opit hävinnyt mielestä, kun olisin halunnut tehdä myös palttinapolkuset, mutta en vaan muistanut miten ne liitettiin esim. tähän toimikkaaseen. Myöhemminhän tuo sitten selvisi.
Mutta siis halusin kokeilla maton tekemistä pelkistä räsyistä, joten trikoota tässä ei ole laisinkaan. Lopputulos tuntuu jämäkältä ja matto on melko paksu. Kuteetkin ovat varaston perukoilta löytyneitä, joten värien kanssa ei ollut kovinkaan paljon valinnan varaa. Lopputulos ei siis ole mikään ihannematto, mutta käyttöönsä sopiva.

Kudoin kolmella sukkulalla ja yksi oli aina valkoinen ja kaksi jotakin väriä. Aiemmat matot kun ovat olleet niin värikylläisiä ja vähän sotkuisen näköisiä, niin tämän tein tarkoin raidoin ja maltilla. Monesti olisi tehnyt mieli sekoittaa joukkoon väriläiskiä.
Hapsut ovat vähän vielä vaiheessa, kun sain sen juuri puista. Pitäisi miettiä jotain muuta, kuin tavalliset hevosenhännät.
Tarkkasilmäinen huomaa että maton keskikohdassa olen vaihtanut poljennan suuntaa joten aallot kääntyvät puolivälissä ja keskelle muodostuu erilainen kuvio. Pitipäs tuotaki kokeille.
Pituutta matolla on semmoiset 2,70 metriä. Sovitin sen tiettyyn paikkaan sopivaksi.



Alku kesä meni niin nopeasti työharjoittelussa etten juuri ehtinyt muuta tekemään. Neuleita on muutama aloitettuna, mutta en ole jaksanut tehdä valmiiksi. Ostin keltaista Isoveljeä jostain tarjouksesta ja rupesin neulomaan villasukkia. Onnistuin ensin turaamaan liian pienillä puikoilla ja sitten liian isoilla. Lopulta kävin keskivälin puikot kaupasta, mutta vieläkään ei onnistunut. Onnistun aina tekemään liian pientä ja tiukkaa, ettei sukka mahdu edes jalkaan. Tuntuu sinäänsä hassulta vaikka olen neulonut aiemmin ainakin kymmenet sukat. Joskus ei sitten vaan onnistu. Aloinkin sitten tehdä sukan varresta lapasta, kun ei jalkaan mahtunut...

Luonnosta

Pitkästä aikaa. Tässä jotain viime kuun puolelta. Innostuin tuosta pajun kuorimisesta ja teinkin tämmösen lampunvarjostimen. Tosi kiva siitä tulikin, vaikken sitä kauheesti etukäteen suunnitellu. Enemmänkin vaan kokeilu mielessä tuon tein. En ole vielä saanut sitä kattoon, kun ois taas edessä muutto, niin ripustaa sen sit sinne uuteen asuntoon!
Jossain lehessä oli tehty puusta jtuoli, käyttämällä vaan ihan nuoria koivuja kuorittuna. Teinkin sitten oman version mukauttamalla ohjetta vähän jakkaraksi. Laitoin sen pajumajaan, joka oikeastaan ensimmäistä kesää näyttää siltä niin kuin sen kuuluu näyttää. Sinne voi jopa piiloutua.

Arrgg! Ja muita ongelmia.

Ei sitten oikein onnistu tuo kirjansidonta. En ymmärrä miten saan ne nyt menemään pieleen, vaikka aikasemmin oon saanu tosi hyvin onnistumaan. Se on vissiin sitten joku kirous kun kerta myyntiin yrittää värkätä, niin ei varmasti tuu kauniita. Aina joku liimautuu väärään paikkaan tai muuten vaan repii paperit hajalle.!!!'
Yks kirja on kyllä sen näkönen että se on pakko jättää itelle kun ei sitä kehtaa myydä. Kokeilin siihen jotain erilaista kansipahvia, niin eikös tuo sitten rehota kokoajan ihan väärään suuntaan! Muutenkin siinä on vähän vikaa. Muut kirjat saa onneks korjattua, kunhan vaan jaksas. Jotenkin meni innostus kun ne ei kerralla onnistunu.

Kortitkin on vaiheessa. Ostin vaalenpunasta ja harmaata. Niissä oli oikeestaan ainoot kivat ja maholliset sävyt. Vihreetä osti tänään, monen viikon ettimisen jälkeen. En ollu oikein tyytyväinen sävyyn, mutta menköön nyt. Ei löydy kaupoista parempaa. Joko on kauheen kirkasta tai sitten tummaa tai hammaslääkäri-vihreetä. Eiks ois kiva saada ylioppilaskortti josta tulis mieleen hampilääkäri?

Semmosta rupesin tuossa miettimään, että haluaako kukaan ostaa piirustusten kopioita? Siis jos on vaikka piirretty kuva jostain julkkiksen kuvasta ja sitä on sitten kopioitu kopiokoneella. Omasta mielestä siinä ei oo kauheesti mieltä. Valokuvasta sais nimittäin minuutissa photoshopilla käsinpiirretyn näkösen.
Kaveri nimittäin piirtää tosi kauniita kuvia, mutta mietin, että eikös se sitten ois oikeestaan ihan sama jos vaan tulostas kuvia netistä ja pistäs kehyksiin. No myyjäisissä nähään meneekö kaupaks. Tosin ainakin hyvää mainosta sille, kun voi samalla mainostaa itteensä muotokuvien piirtäjänä.

Kummallinen viikko on sitten tämäkin kun olen saanut piiloteltuu tavaroita joka päivä. Maanantaina jätin esim. lompakon kotiin ja sen tilalle olin sitten ottanut mp3:n. Mutta siitäkin oli sitten patterit loppu...

Miks muuten ihmiset ei voi laittaa kaikkia samanlaisia lankakeriä yhteen pussiin kirpparilla? Miulle on monesti käyny niin että oon ostanu pussin lankaa ja seuraavalla kerralla siellä on ollu toine samanlainen pussi! Ois kiva ostaa enemmän materiaalia kerralla. Mitä sitä nyt yhdellä vyyhdillä tekee!

Ihanaa sadepäivää!

Viime aikaisia tuotoksia

Kiirettä on pitänyt niin etten ole ennättänyt paljonkaan kirjottamaan. Mutta nyt isku kolmen päivän vapaa. Tosin eilen taas iski himo kutomiseen, mutta harmi kun eivät sinne viikonloppuna päästä. Pari viikkoo meni etten juuri innostunu kutomisesta, mutta eilen se taas rupes etenemään, niin ihan innostuin. Pitää maanantaina heti jatkaa...
Teen siis pyyheliinoja, mustia sellaisia. Ruusukas on sidoksena, niin sitä on ollut kiva varioida kymmenellä polkusella. Aika pitkälti tuli tehtyy tuota kokeilua, siitä sais vaikka kaitaliinan.
Yks opettaja innostui niin ideasta ja oli sitä mieltä, että niihinhän on sitten hyvä pyyhkiä kädet kun on ollut autonrassaus hommissa ym.!!! Kun mustassa ei sitten lika näy! Joo, siis kudon työllä ja vaivalla kalliita pyyhkeitä ja sitten niihin pyyhitään öljyt ja muut! Mutta tunteehan sen kun likaseen pyyhkii, yök!
Toisen aineen tunneilla pitää huovuttaa ja punoa. Innostuin punomaan kaislasta tommosen pyöreen korin. Eikä mennykkään kun yheksän ja puol tuntia. Ja se ei ees ollu vielä siinä. Kun kori on kokonaan kuivunut, pitää sidonta naruja vielä kiristää koko matkalta. Eli siinä on sitten maanantaille hommaa.
Meinasin kanssa kokeilla kuoria pajua ja tehä niistäkin korin tai jonkin sen tapasen. Tosin vielä on liian aikasta kerätä kuorittavaks.

Kuun puolessa välissä ois yhet myyjäset, joihin olen yrittäny tehä vähän myytävään. Mennään muutaman kaverin kanssa, niin ei tarvii olla kauheesti tavaraa, kun tuskin siihen kauheesti mahtuiskaan. Sidoin muutaman kirjan, tosin niistä tuli melko arvokkaita, että raaskiikohan kukaan ostaa? Olihan noissa vähän ongelmiakin. Mutta ei onneks mitään, mitä ei saa korjattua. Oon tehny myös vähän kortteja, mutta nekin on vähän vaiheessa.

Käytin mahdollisimman paljon semmosta materiaalia, mitä kaapeista löyty ja kierrätettyjä papereita. Materiaaleihin ei siis menny kauheesti. Kankaat on ite tehtyjä. Yritin tehä mahdollisimman erilaisia kuin kaupoissa, ettei varmasti tule samantyyppistä missään vastaan.

Kirpparilta löyty taas muutama kangas. Taas näitä retro kukkia, mutta mikäs siinä kun ei kenenkään muun tarvii niitä katella. Tein jo tyynyn ja pussukan neulepuikoille. Vielä tosin puuttuu napit, kun en osaa päättää minkälaiset laitan. Ostin myös pussilakanan. Hirveesti ei kyllä houkuttele ostaa kirpparilta pussilakanoita, mutta tämä oli niin siisti ja hyvä kuntonen, niin mikäs siinä. Pitänee kaivaa esille ompelukone. Värjäilin viikolla kankaita. Yritin mustaa, mutta tietysti siitä tuli sitten sinistä. Onneks sentään siedettävän väristä.

Huutokaupoilla

Tuli eilen lähettyä ensimmäistä kertaa käymään huutokaupassa. Olin jo pitkään halunnu käydä siellä ja nyt sitten tuli tilaisuus. Huudettavat tavarat sinäänsä oli pettymys, mutta muuten kiva kokemus oli nähä millasta se touhu on. Melko nopeesti tavara kyllä vaihto omistajaa. Hyvä jos pysyin mukana.
Mutta sitten niistä tavaroista. Suurin osa oli semmosia tyylihuonekaluja, villamattoja ja "hienoja" taide-esineitä. "Hienoja" siinä mielessä että hintaa niillä oli, mutta ite laittasin ne kirjahyllyyn vaan jos maksettais miullepäin. Oisin kyllä halunnu yhden maton, mutta hinta nous turhan korkeeks. Tyhjin käsin tuli sitten lähettyä.

Pääsiäinen meni sitten syödessä ja löhöillessa ja ... nyplätessä. Keksin että voisin käyttää pitsiä korteissa, niin rupesin sitten vähän ideoimaan. Nyplättynä on jo yli puoltoista metriä reunapitsiä
Siis sitä tuossa yläpuolella. Alempin on sitten sitä mitä jo aikaisemmin esittelin. Sen kanssa olikin ongelmia, mutta kiitos erään lukijan, tuli sekin ongelma ratkaistua. Tosin en kuitenkaan innostunut tekemään tuota enempää, koska tyynylläni on vaikea tehdä tuota mallia. Pitäisi tehdä tuota tasossa, jos aion jatkaa. Kaunista sekin on, tosin hidasta.
Seuraava projekti olisi vaihtaa tuo kangas nypläystyynyn päältä. Alkaa rispaantua mahdottomasti keskeltä. Kynnet tarttuu mukavasti loimiin kiinni.
.

Pääsiäiskukkia!

Hyvää pääsiäistä kaikille!
Tässä on nyt sitten tämmönen köyhän naisen pääsiäiskukkanen. Mistä lie tuokin pihamaalle ilmestynyt. Ei oo nimittäin tullut moneen vuoteen enää leikittyy hiekkalaatikolla... Enkä ees muista että miulla ois koskaan ollu tommosta muottia!
Pitäisköhän pääsiäisen kunniaks vähän muuttaa blogin ulkoasua, kun tuntuu niin harmaalta? Saa nähdä mitä saan aikaiseksi.

Niin ja kiitos Hansu mukavasta tunnustuksesta!

Matonketku

Jotakin oon saanu aikaseks vaikka onkin ollu niin vetelä olo. Viime viikolla tein edellisten mattojen loimen loppuun tämmösen pikkumaton. Melko nopeesti tein, mutta ihmeen hyvät reunat tuli. Harjoittelun tulosta siis! Edellisistä jäi sit myös tuota mustaa trikoota niin käytin sitten sitäkin. Koulun varastosta käivelin noita sametti ja muita kuteita, halusin vähän pehmeemmän olosen maton. Räsyjä oli jo omasta takaa. Leikkelin yhet vakosamettihousutkin kuteiks. Aika tummahan tuosta tuli. Ja vaikka kuinka aina suunnittelen että, teen semmosen siistin ja tasaraitasen maton, niin kutoessa kuitenkin jotenkin innostun vaan niistä väreistä ja sekottelen niitä sitten mielivaltasesti. Toisaalta se on kyllä melko kivaakin. Saa kokeilla ihan vapaasti erilaisia kudeyhdistelmiä.

Koulussa harjoteltiin kans tota makramesolmeilua, niin innostuin sitten tekemään tasosolmuja matonhapsuihin. Kivan näköset niistä tulikin. Ehkä vähän kovat jos kantapään alle jää, mutta tulipahan tuotakin kokeiltua. En tehnyt tuohon loputukseen enää mitään umpisolmeja, että saa nähdä miten tasosolmut kestää kiinni. Jotenkin noista solmeiluista ja maton väreistä tulee mieleen joku kiinalasityyppinen juttu.

Nyt pitäs ruveta sitten kutomaan käsipyyhkeitä, kunhan ne nyt ruppeis koulussa opettammaan. Kevätmyyjäisiinkin meinattiin parin kaverin kanssa osallistua. Kirjoja rupesin sitomaan, mutta jotain muutakin ois kiva sinne näperrellä.

Palkintojen jakoa!

Ihmetyksekseni sain Eijalta (Eijan Kudontaputiikki) kaksi tunnustusta, jotka lisäsin blogin laitaan. Kiitos niistä!
Ilmeisesti tapana on jakaa näitä myös eteenpäin. Tarkoituksena oli ilmeisesti lähettää kahdeksan eteenpäin, mutta aloitetaanpa nyt vaan muutamalla.
Siispä tässä tunnustukset, jotta saajat voivat ne kopioida omiin blogeihinsa.

"I heart this blog" tunnustuksen saa Roheline Tahroja kankaalla, paperilla ja taikinassa -blogista. Kiitos kauniista kuvista ja iloisista kirjoituksista!


"Kreative Blogger" tunnustuksen annan Tiukuselle. Ihanan omanperäinen värimaailma piristää päivää!

Lähdempä tästä tekemään makramee solmuja...

Nypläysongelmia

Innostuiin eilen ompelemaan niin etten ehtinyt nostaa ompelukonetta edes pöydälle. Surruuttelin sitten lattialla, ja olihan sitten hartiat kipeet jonkin aikaa...
Tein tommosen pussukan mihin käytin noita nypläysharjoituksia. Tein ihan taskun tonne sisälle, niin siks piti ommella toi kapeempipitsi vähän hassuun paikkaan, että se peittäis ompelukset. Mutta se on kyllä aika kiva paikka, erikoisempi.
Olin tekemässä pussiin vuorta, itseasiassa kahestakin kankaasta ja olin jo melkein ommellut ne kiinni, kunnes raivostuin ja revin ne vuorotellen pois. Ei meinannu oikein asettuu. Ja vielä tuolla äitin koneella ommellessa menee niin helposti hermot. Jätinpä sitten vuoren kokonaan laittamatta. Ompahan vähän ohkasemman tuntunen. Mutta sisälle ei sit saa kurkistaa, koska jälki on niin hirveetä. Vetoketjukin on miten sattuu. Pitäs jaksaa tehä rauhassa, mutta jotenkin oli olevinaan niin kiire. Ehkä sen takia että, siinä lattialla oli niin paha kököttää!

Innostuin nypläämään taas tota samaa, mitä olin jo aikasemminkin kokeillut. Siinä on vaan niin kiva toi kuvio, ja suht helppo tehä. Sitä tulikin ehkä sitten puol metrii.
Sitten kokeilun yhestä ulkomaalaisesta kirjasta uutta ohjetta. Siihen ei ollu selityksiä niin yritin kuvasta päätellä lyöntejä, ei oikein onnistunut. Sitten tulikin ongelmia kun en osannukkaan tehä yhtä kohtaa. En ymmärrä miten nämä kohdat yhdistetään. Jos joku ymmärtäs tämmösiä niin ois kiva jos kertoisit! Kun aikasempi lehti tehdään aina kokonaan, niin miten siihen saadaan sitten jälkikäteen liitettyä mitään?

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain löydettyä!

Tänään tuli käytyä kaupungilla pyörimässä markkinoilla ja muualla. Linja-autoasemalta löyty sitten tämmönen kirja. Joku oli vissiin sitten halunnu laittaa sen kiertoon ja jättäny sinne penkille. Lapussa toivoteltiin hyviä lukuhetkiä. Kiitos siis sinulle kuka ikinä lietkin. Pitää sitten jättää se johonkin kun se on luettu. Aattelin että jos vaikka laittasin kirjan väliin jonkun lapun, jossa ois kirjan historiaa. Eikös noita kirjoja liiku enemmänkin jossain ja ne pitää vissiin rekisteröidä sitten jonnekin nettisivulle. Tuossa ei kyllä ollu mitään sellasesta. Pitääpä tutustua aiheeseen tarkemmin kunha kerkeän. Kiva idea sinäänsä.

Sain sitten villapaidan jo valmiiks ja ennätys nopeesti, ei menny kun viistoista päivää. Ohje on Dropsista, mutta lanka on äitin varastoista. Muutin kyllä taas kerran vähän tuota ohjetta kun en oikein osaa aina päättää että minkälaista tekisin. Mutta kiva siitä tuli. Tuo pitsiosuus oli vielä aika nopeeta tehä. Muuten oli kyllä hidasta, varsinkin kun oon aika hidas neulomaan. Ja lankakin on melko ohutta.

Vaihteeks alotin taas nypläyksen. Edelleen teen mustalla kalalangalla ja mallikin on jo tuttu. Se oli vaan niin kiva malli että ptiää tehä sitä vähän enemmän. Aika nopeetahan tuo jo on kun sain eilenkin tehtyy melkein kolkysenttii!