lauantai 8. lokakuuta 2016

Vaivihkaa valmista



Aikaa neulomiselle on napatta
junassa,
autossa, 
veneessä, 
työturvallisuuskurssilla,
lempisarjan aikaan.


Ja kun on aikaa
on keskityttävä olennaiseen
eli sellaiseen helppoon neuleeseen,
mitä voi jatkaa mistä vain, milloin vain.




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kylmää violettia



Neulomisaika on ollut todella vähissä viime aikoina. 
Koko talven teema on ollut neuloa jämäsukkalankoja pois
ja nyt urakka alkaa olla lopuillaan.
Paksumpia (DK-vahvuisia) on jäljellä vain yksiin minisukkiin
ja fingering-lankoja pari kerää + jämiä.
Tavoite alkaa siis olla saavutettu.



Kylmästä lämpimään
Idea napattu joskus aikoja sitten täältä: sudrana.bolgpot.fi
Langat: fingering-vahvuisia: Alize, Hot Socks, Regia, Novita Pikkusisko




lauantai 7. marraskuuta 2015

Lapastulva






Jos lapasrintamalla on ollut 
monta vuotta hiljaista, niin ei ole enää. 
Niitä vaan syntyy jostain ja niitä haluaisi tehdä lisää ja lisää. 
Nämä saivat uuden kodin ystävältä. 

Ohje on Tuulia Salmelan Daina.
Malli on ollut mielessä jo pitkään,
 joskus olen tainnut sitä aloittaakin.
Nyt värit sattuivat sopimaan keskenään 
ja nämä tuli tikutettua ennätysajassa valmiiksi.
Musta on jotain iänikuista Kamenaa ja valkoinen vanhaa Floricaa.
Tuon keltaisen olen tainnut värjätä sipulilla.




Vaikka laatikot pursuavat lapasiin sopivia lankoja,
tuntuu välillä mahdottomalta löytää sopivia väripareja.
Joko on liian kirkasta tai liian mitäänsanomatonta. 
Tai sitten lopetan kokeilun liian aikaisin kesken, 
etten ehdi todeta olisiko yhdistelmästä kuitenkin tullut hyvä.

 Toinen juttu on nuo mallit.
Joko kaaviossa on liikaa silmukoita tai liian vähän.
Sitten alan soveltamaan ja kappas - 
silmukkamäärä ei täsmää mitenkään ranteessa olevan kuvion ja varsinaisen kuvion välillä.
Välillä alkaa hermo palaa kun ei onnistu,
mutta silti sitä aina aloittaa alusta. 
Se, että purkaa puolenpäivän työn ei ole mikään ihme.
Ja jos valmiin mallin kanssa on tällaista, niin oma malli on kyllä täysi mahdottomuus.



maanantai 19. lokakuuta 2015

Neulojan verryttelytauko




Ensin pientä alkulämpöä puuta vasten venyttelemällä,




sitten hieman hyppelyä,




nyt sitä ollaankin jo valmiit poseeraamaan,




 ui jui, miten komee, 




loppuvenyttelyt




ja tyylikäs poistuminen.


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Perinteinen Astrid






Vihdoin uudet lapaset talven varalle. 
Kirjaston hyllystä tarttui sattumalta matkaan Clara Falkin Käsineitä kesästä talveen ja kokeiltavahan se oli. Olen ihaillut hänen mallejaan jo kauan ravelryssä, mutta nyt sain kipinän iskemään.
Valitsin melko perinteisen kirjoneulemallin nimeltään Astrid. Lopputulos on ehkä hieman tylsä. Lankana on iän ikuista Floricaa ja musta taitaa olla Regiaa.
Seuraavaksi syntyykin jotain modernia retroväreillä...



sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Instasukat eksyi bloggeriin




Pitkän hiljaisuuden jälkeen neulomisinto on taas nousussa. 
Johtuukohan lisääntyvistä teoriatunneista?
Kesä meni vain näitä sukkia tehdessä. 
Hävisin vedon Vain elämää -sarjan artistien arvuuttelusta ja 
tehtäväksi sain neuloa "instasukat" kaverille.
Eli siis tehtävänä oli neuloa valkoiset pitsiset polvisukat, 
joista saa mahdollisimman tyylikkään kuvan instaan. 
Toivottavasti nämä pääsevät muutenkin käyttöön.






Langan ostin kesäiseltä polttarireissulta Tallinnaan, eli Karnaluksista.
Alize Superwash 100 on kyllä aivan pirun riittoisa lanka. 
Ostin hassuna sitä kolme kerää. 
Joku mielenhäiriö ilmeisesti, mutta ainakin riittää! 
Olen nimittäin tehnyt samasta langasta jo melkein säärystimetkin ja vielä tuosta tulee ihan hyvin toiset "normaali" mittaiset sukat.
Mukava neuloa ja siistiä jälkeä tulee. 
Kestävyydestä ei ole vielä kokemuksia. 
Sukan pohjat tietysti heti rikki...





lauantai 10. tammikuuta 2015

Virkkuuttaa!




Yritän toteuttaa jonkinmoista lankalakkoa 
ja samalla tyhjentää laatikoita.
Tämä violetti trikookude oli vain ilmestynyt jostain. 
Sävy on kaunis, mutta ei minun värini.
Kudetta oli varmaan noin kilon verran ja
virkkausinnostuksen siivittämänä siitä syntyi parissa illassa matto.
Intoa olisi riittänyt suuremmankin työn toteuttamiseen, 
mutta kudetta ei. 




Malli on Kauhavan Kangas-Aitan Juhannusruusu, pienin muunnoksin.
Kude oli melko paksua, joten käytin kympin koukkua.
Ärsyttävää miten kuteen paksuus vaihtelee.
Matolle taisi onneksi löytyä jo uusi omistaja.
Matonreunat kaipaavatkin tallustelijaa, kun löpsöttävät hieman pystyssä.