Valmiit verhot

Sain vihdoin ripustettua uudet tekemäni verhot ikkunaan. Kuva näyttää vähän hassulta, ihan kun olisi tärähtänyt, mutta se johtuu vain kuviosta. Koulussa piti tehdä kolmiulotteinen painokangas. Siis kuvion piti väin näyttää kolmiuloteiselta. Alotin sitten ihan helposta ja rupesin suunnittelemaan pallokuosia. Idea lähti oikeastaan yhden vanhan painokuosin pohjalta.

Onnistui aika hyvin. Ainakin kun nyt katsoo niin ei näy oikeastaan mitään röhniä, vaikka niitä siellä taitaa kuitenkin olla melko paljon. Onneksi vain pieniä semmoisia.

Ostin kankaat kirpparilta 1,5 eurolla. Olivat jotain valmisverhoja. Tavallaan aika hirveen värisiä, mutta kun kuvio on aika iso, niin ei paljon haittaa. Harmi vaan että kangas on noin kymmenen senttii liian lyhyt. Verhon alta siis näkyy kaikki roina ikkunalaudalla.

No ompahan nyt taas vaihteeks jotain vähän erilaista ikkunassa.

Ihana sadepäivä!

Aamulla tuntu ihanalta kun sade ropis kattoon ja tuuli vinku nurkissa. Siis aina se ei oo kivaa, mut nyt sain hyvän tekosyyn vaan istuu sisällä näpertämässä. Aamusta sain ommeltuu napit ja muut uuteen villatakkiin, joten sekin on nyt sitten käyttökunnossa. Pitää laittaa se heti huomenna päälle.

Huomasin lehdessä Kuopijon lapasten ohjeen ja rupesin neulomaan. Sininen väri ei vaan oikein inspannu, joten vaihdoinkin langat erilaisiin punasiin. Vähän taas jotain kaupasta ja jotain ite värjättyä.

Ahistaa jo tälleen sunnuntaina seuraava kouluviikko. Kaikkee lukuaineita ja muuta. Jos kehtais vaikka jatkaa lapasia jollain tunnilla. Taidehistoriakin vois olla tosii kivaa, mutta sekin on aina opettajasta kiinni, joten meillä se tulee tuskin olemaan edes siedettävää... Kaiken kukkuraks tehtäviä tuntuu olevan niin pirusti.

Keskiviikkona oli ekaa kertaa nypläyskurssi. Olin sitten nuorin koko joukosta ja ainut joka oli nyplännyt aikasemminkin. Alotettiin tietysti ihan alkeista, kokolyöntiä vaan. Sain kuitenkin kokeilla jotain semmosta tietokoneen piuhaa, joten oli ees jotain uutta. Sen nyplääminen oli kyllä melko tuskasta. Mutta tulipahan kokeiltua. Pitäs tehä se loppuun alkuviikosta, että ois sitten ens kerralla valmista.
Juttelin opettajan kanssa vähän että jos alottasin jotain vähän vaikeempaa, etten nyt ihan turhaudu. Pitäs vaan valita malli yhestä kirjasta. En siis osaa vielä kovinkaan paljoa. Kaikki kokeilut on aina päättyny siihen kun en vaan osaa jotain kohtaa, enkä ymmärrä ohjetta.

Kurssilla ois kyllä tarkotus nyplätä jollain erilaisilla materiaaleilla, ei niinkään perinteisiä juttuja. Miusta vaan kuulostaa siinä mielessä hassulta, että aluks tehään hankalilla materiaaleilla vaikka ei osata sitä perusjuttuukaan. Mie ainakin haluisin mielummin osata tekniikan hyvin ja lähtee sen jälkeen vasta soveltamaan. Aikaakin on vaan melko vähän, enää kuus kertaa jälellä. Sekin on vielä että miten sitä jaksaa puol kuudelta illalla keskittyy johonkin nypläykseen ja se kestää vielä varttii vaille yheksään. No katotaan nyt.

Toivottavasti saisin ens viikolla laitettuu kuvia lapasista ja nypläyksistä...

Räjähtelyä keittiössä!

Vihdoinkin se alkaa olla loppusuoralla! Ensimmäinen villatakki on nyt neulottu. Pitäisi vielä höyryttää ja päätellä lankoja. Napit pitäisi myös löytää.
Aloitin työ pari kuukautta sitten. Ruskeaa floricaa löytyi äidin varastoista, muut langat olen värjännyt kasviväreillä. Suurin osa värjätyistä on myös floricaa, mutta jokunen lanka on myös jotakin satunnaista jämälankaa.

Höyryrauta oli taas väärässä kaupungissa, joten yritin "höyryttää" silitysraudalla ja sumupullolla. Onnistui ihan hyvin, kunnes pidin pienen tauon. Kun laitoin seuraavan kerran raudan töpselin seinään, alkoi savu nousta. Kamala räsähdys ja kipinöitä sinne tänne. ...ei sentään syttynyt paita tuleen... Joo rauta on ilmeisesti sitten entinen. Kärähti nimittäin johdon juuresta. Jatkojohtokin sai osansa.


Olin vielä eilen ihan epätoivoinen neulomisen suhteen. Tein viimeisiä raitoja ja kaikki kavennuskohdat näyttivät hirveiltä. Olkapäille muodostui oudot pussit. Aloitin kaventamisen ilmeisesti vähän liian myöhään. Olisin purkanut koko työn, mutta äiti sai onneksi uskoteltua, että lopputuloksesta tulisi hyvä. Näyttää siltä että kannatti uskoa. Saattaahan se näyttää sitten aivan erilaiselta kun se on valmis.
Höyryttäessä tapahtui kyllä jotain muutakin outoa, nimitäin paita piteni yllättäen, enkä tajua miksi, mutta nyt takki onkin sitten ainakin yli kymmenen senttiä pitempi kuin oli tarkoitus!

Huomenna alkaa taas koulu. Loma tuntuu jälkikäteen aina tosi lyhyeltä. Mitään en taaskaan saanut aikaiseksi. Kouluun meno ei kyllä kovinkaan paljon houkuta kun edessä on koko jakso vain teoriaa; muotoilun ja taiteen historiaa, englantia, markkinointia.... Olisi edes jotain kevyempää joukossa, mutta ei tietenkään. Tuntejakin on melko paljon.

Keskiviikkona alkaa nypläyskurssi. Kestää vähän yli kuukauden, tais olla kerraallaan kolme ja puol tuntii kerran viikossa. Kokeilin nyplätä ekan kerran kesällä, mutta eihän siitä mitään tullu. Jos nyt opettelis vähän sitäkin kun ei sitä enää kovinkaan moni osaa...

Kameran kanssa kävelyllä

Auringosta ei tänään ollut juuri tietoakaan. Siitä huolimatta sain muutaman melko hyvä otoksen.
Kävelyllä mukana olivat myös kissa ja koira. Meinasivat välillä kyllästyä kuvaamiseeni, olisi piänyt vissiin rapsutella enemmän...

Traktorin renkaat on viety

Selailin tuossa kesällä ottamiani valokuvia. Silmille hyppäsi tämä kuva. Traktori on veljeni vanha. Joku oli laittanut sen aitan ikkunalaudalle, näköjään jo aikoja sitten. Hämähäkki oli jo ehtinyt tehdä tehtävänsä.

Päähän pälkähti kummia ajatuksia lapsuudesta ja lopulta sen loppumisesta (??!) Mutta loppuuko lapsuus koskaan? Vaikka itse tunnen olevani vielä ihan pentu, on todellisuus vähän toinen. Vielä kun katsoo muita samanikäisiä, huomaa ettei itsekään ole kuitenkaan enää ihan lapsi.

Traktorin renkaat on viety
Enää ei pääse eteenpäin.
On kai muutettava kulkutapaa.
Kai kuski on ottanut jalat alleen.

Taidan käydä pyyhkimässä pölyt pois.

Sateinen loma

Vuoden viimeisiä kasvivärjäyksiä

Olen jo muutamana kesänä värjäilyt lankoja kasveilla. Värjäys on ollut oikeastaa vain kokeiluluontoista. Nuotiolla on vähän hankala mittailla lämpötiloja, tai punnita kaseja, joten kaikki on siis ollut melko sattumanvaraista. Kuvassa on parhaiten onnistuneita kokeiluja.

Eilen siis värjäsin marja-aronialla ensimmäistä kertaa. Tuloksena kaksi kerää vähän erisävyistä punaviolettia. Kuvassa siis keskimmäinen kerä ja sen vieressä vaaleanpunainen kerä. Tumma violetti oli yön yli liemessä ja on siksi tummempi. Vaaleamman kastelin vain nopeasti liemeen. Marjoja keittelin ehkä noin puoli tuntia. Tällä kertaa tein värjäystä kuitenkin sisätiloissa, kun marjoista ei lähde niin pahaa kapukkaa, kuin jostain kasveista. Alunaa en nyt kuitenkaan kehdannut käyttää, kun se höyrystessään on kuulemma myrkyllistä. Ulkona värjätessä höyryt pääsevät paremmin haihtumaan. Olisi joskus mukava käyttää myös muita puretusaineita, mutta kun tahtovat useimmat olla myrkyllisiä.

Kuvan sinisävyt on saatu aikaan mustikalla. Vielä ei ole kokemusta värin kestävyydestä.


Aikaisemmin värjätyistä langoista olen saanut aikaiseksi jo yhdet villasukat.


Viimeisen kuukauden olen väkertänyt kaarrokevillapaidan kimpussa. Ruskea lanka on froricaa, muta raidat teen itsevärjäämistäni langoista. Ei pitäisi ainakaan olla kelläkään samanlaista paitaa. Ohje on netistä, mutta olen muuttanut sitä melko paljon, koska ohjeessa ei lopulta ollut mitään järkeä.

Viimeistä vihreyttä

Korvisinnostusta

Viime aikoina olen jotenkin innostunut korvakoruista. Keksin tehdä vanhoista pennin rahoista korvikset.

Toiset korvikset ostin kirpparilta halvalla. Ne tais olla jotkut hm:n tai vastaavan tusina korut, alunperin melko hirveet ainakin omasta mielestä. Revin koruista kaikki muovikilluttimet pois, niin johan tuli paljon paremmat.

Kirjansidonnasta

Koulussa olin lyhyehköllä kirjansidonnan kurssilla. Olen sitonut muutaman kirjan aiemminkin, joten osa asioista oli kertausta. Viisi kirjaa sain kuitenkin aikaiseksi, ja näköjään ihan hyvän kurssinumeronkin...

Suurin osa osallistujista oli ihan aloittelijoita. Siksi kurssin ohjelma olikin melko laiha. Olisin toivonut että opettaja olisi kertonut enemmän kirjansidonnan tavoista. Laitoin asiasta kyllä palautteeseenkin. Ei kyllä tainnut ymmärtää, että tarkoitin siis vaan sitä että tapoja olisi voinut esitellä, eikä niitä olisi kaikkien tarvinnut toteuttaa. Taipeellinen kirja oli muka niin vaikea tehdä, ettei edes opettanut sitä. Tein taipeellisen kuitenkin, eikä siinä ollut oikeastaan kuin yksi vaihe enemmän kuin pyöristetyssä.
Alhaalla ensimmäinen taipeellinen kirjani. Onnistui ihmeen hyvin.


Ensimmäinen avoselkäinen kirja ei oikein ottanut onnistuakseen. Englannin kielisistä ohjeista ei oikein saanut selkoa, ja kuvatkin olivat vähän onnettomia. Ongelmana oli myös se, että en halunnut ommella kansia kiinni, vaan liimasin ne etulehtiin. Tällaiseen tapaa ei ollut ohjeita ollenkaan.
Kirjasta tuli melko veltto ja tuntuu että se voi hajota milloin vain. Sivuiksi laitoin vaaleaa paperia ja sanomalehden suikaleita. Yritin satuttaa sivuille sarjakuvia. Kannet ovat yhdestä valokuvakirjasta.

Tein myös yhden "valokuvakansion, " johon otin kangasta työtakistani. Lähti hiha takista, mutta tuskin tuota enää kaipaan. Sopii aika kivasti tuohon.

Verhoilua

Ensimmäinen isompi verhoilu työ on jo puolessa välissä. Sain keväällä kaverilta kaksi ehkä vähän viiskytluvun tyylistä tuolia. Etsin koko kesän niihin uusia päällyskankaita. Pienellä paikkakunnalla valikoimat olivat olemattoman, mutta eipä oikein meinannut Hesastakaan löytyä sopivia. Ikeassa oli tosi kivaa mustavalkosta, mutta oli just päässyt loppumaan. Täti asuu melko lähellä Ikeaa ja kävi kattomassa useesti, mut kangasta ei vaan ollu millonkaan. Kiitos kuitenkin. Mut on kyllä kummaa touhua Ikeassa kun suositut kankaat on aina loppu. Kuulemma tilaavat lisää kun kaikki sen tietyn sarjan kankaat on loppu. Soittelivat vielä toiseenkin Ikeaan, mut eipä ollu sielläkään.

No nyt kuitenkin löysin pari viikkoo sitten tällasen kankaan. Olin vähän epävarma onko violetti mun väri, mut kyllä se nyt näyttää ihan hyvälle. Tuoleihin kuuluu siis käsinojat, joita en oo vielä saanu valmiiks. Niihin tulee ihan vaan musta kangas.
Entiset kankaat oli osin repeytyneet ja kuluneet. Kaveri oli vuoden katellu tuoleja ja ostanu kankaankin, mut ei ollu vaan saanu aikaseks vaihtaa kangasta. Alunperin näytti siis tältä:

Moikka!

Olen jo jonkun aikaa ajatellut blogin perustamista. Nyt vihdoin sain sen aikaiseksi. Tarkoitus olisi esitellä kaikenlaisia tekeleitäni, kuten erilaisia käsitöitä. Olen myös innokas valokuvaaja, joten kaikenlaisia "taidekuvia" saattaa ilmestyä tännekin.