Ne lapaset

Vihdoinkin jotain valmista. Tuntuu että kaikki työt ovat keskeneräisiä ja mikään ei valmistu. No aloitimpa sitten nämä lapasetkin vielä tähän ryysikseen. Ne pitikin sitten heti tehdä valmiiksi asti. Nämä siis ovat ne kool-aid värjätyt. Varsi on samaa lankaa värjäämättömänä.
Halusin tehdä näistä hyvin yksinkertaiset, jotta langan sävyt tulevat esiin.

Villitys loppui nopeasti

Nyt tuli sitten kokeiltua sitä kool-aid-värjäystäkin. Tilasin Muksuaitasta viisi pussia mehujauheita. Sopivia värejä omaan makuun oli vähän. Olisin halunnut erilaisia vihreitä, mutta valikoimassa oli vain yksi vihreä, lemon-lime. Tilaisin sitten kaksi pussia sitä, kahta eri keltaista ja yhden tummanpunaisen/violetin. Ihan siis vain pieni kokeilu erä.

Langaksi valitsin jo tutun värjäyslankan, florican, kun sitä nyt kaapissa sattuu olemaan. En ottanut vaaleinta mahdollista, vaan vaalean, rusehtavan sävyn langasta. Omissa mielikuvissa kun ei tullut mieleenkään yhdistää todella valkoista ja kirkasta väriä samaan lankaan.

Ohjeissa lupailtiin että pussi riittää sadan gramman värjäämiseen. Toisin kuitenkin todistin. Ensimmäinen kokeilun tein sillä violetilla ja ajattelin värjääväni koko vyyhdin tasaiseksi. Heti kun olin kaatanut vähän mehua langalle tajusin, ettei väri riitä koko 50 gramman vyyhtiin. Parempi olikin sitten vain yrittää sotkea väriä melko tasaisesti langalle. Väri kun imeytyi heti siihen kohtaan langassa, johon se ensimmäisenä osui, eikä liikkunut enää mihinkään. Mikrotin lankoja noin kolme minuuttia, toivottavasti tämä riitti kiinnittämään värin. Astian pohjalle jäi kuitenkin pelkkää vettä, josta väti oli imeytynyt lankoihin. Lopputulos on kyllä kaunis sävykäs violetti. Vaalean ruskea lanka sopii oikein hyvin violetin kaveriksi. Kuvassa violetti sävy ei tule kunnolla esiin.

Seuraava yritys olikin sitten monivärinen. Värjäsin vyyhdin toisen pään oranssilla ja toisen vihreällä. Vaikka vyyhti tässäkin oli vain 50 grammaa ja käytin kaksi pussia, ei väri oikein tuntunut tässäkään riittävän.

Tein samoin myös toiselle vihreälle ja keltaiselle mehulle. Vaikka keltaiset/oranssit olivat olevinaan aivan eri sävyisiä, tuli langoista melkein saman värisiä. Nämä vihreäkeltaiset taitavat päätyä syyslapasiin. Kokeilin jo vähän neuloakin lankaa, jotta näkisin miten sävyt asettuvat neulottaessa. Ja aika kivaltahan tuo näyttää. Vähän vaihtelua yksiväriseen maailmaan.

Lopputulos kaikissa langoissa on kyllä hieno, mutta tähän taisi tyssätä tämä värjäysinnostus. Jollain tapaa värjäys tuntui melko helpolta, mutta myös hallitsemattomalta ja ilmeisesti tasaväristä on turha kuvitella saavansa. Ja isomman saman sävyisen erän saamiseksi tarvittaisiin todella monta pussia värejä, joten taidan pysytellä ihan oikeissa villan värjäysväreissä ja kasvivärjäyksessä. Nyt on muuten jo pietaryrtit kuivumassa värjäystä varten!

Ja ei, ei se haju nyt niin kamala ollut.

Naapuripihassa vierailulla

Viime päivien löytöpaikkana on toiminut naapuritalon piha-alue. Talon varastokoppeja tyhjennetään ja pihalle on varattu sitä varten iso roskalava. Vierailulla on käyty jo kolmesti. Ensimmäisellä kerralla löytyi vanha hieno lääkekaappi. Myöhemmin selvisikin että kaappi on kaverini vanha!


Parin päivän aikana tavaraa on tullut jonkin verran. Tänään kaverin kanssa tonkiessa löytyi kolme tuolia, jotka tosin kaipaavat vähän kunnostusta. Lisäksi mukaan tarttui arabian lautanen, vanha mikron römöhkä, anorakki ja katukyltti.


Luulempa, että huomenissa toisen kaverin mukaan lähtee lavalta vielä pari vanhaa matkalaukkua!

Komuutin muodonmuutos

Eräänä kauniina kesäpäivänä...
Pihalle oli ilmestynyt tämmönen vanha ja laho komuutti. Oli ollut jossain mökillä kastumassa.
Rupesin vähän restauroimaan tätä, vaikka aluks näyttikin vähän onnettomalta. Jalat oli nimittäin jo puoliks lahonnut pois, joten melkein kaikki loputkin niistä piti ottaa pois.
Kaappi on melko erikoisen mallinen.


Kaappi oli alunperin todella likainen, eikä asiaa auttanut yhtään maalin värikään. Mutta maalin alta paljastui hieno punertava sävy, jonka kaivoin esiin. Aiemmin kaapissa oli ilmeisesti ollut joitakin koristemaalauksia, koska maalin alla oli jälkiä mustasta maalista. Takalevyssä pilkisti jotain kirjoitustakin, mutta siitä ei saa enää selvää.
Kaapin liitoksetkin kaipasivat hiukan liimaa ja puristusta.

Lopulta vahasin pinnan kirkkaalla vahalla, jotta kaunis punasävyisyys nousi esiin. Yksi kerros vahaa riitti, tosin kanteen laitoin kaksi kerrosta.


Ja näin komeahan siitä sitten tuli!

Äänestystä

Päätin sitten aloittaa äänestyksen. Kun en itse osaa päättää kumpaa kuosia käyttäisin seuraavalla kurssilla, joten joku muu saa päättää puolestani. Kuosit ovat tässä yksinkertaisimmillaan, mutta blogiotsikossa on Mätkyt-kuosin variaatio. Totain tälläistä haluaisin kuoseista tehdä.
Jos kuoseista syntyy jotain kivaa, niin luvassa saattaa olla yllätyspalkintoja!

Kuoseja voi siis äänestää sivupalkissa!
Jättäkää myös kommentteja, mitä kuoseista pidätte!

Tässä kaksi kuosia:

- Mätkyt:




- Varpaisillaan:

Pieniä tai ei niin pieniä muutoksia

Kyllästytti taas tämä sama ulkoasu, joten muokkasin taas.

Ylhäällä on pari vuotta sitten suunnittelemani Mätkyt-kuosi. Tosin sitä en ole vielä missään käyttänyt. Pitäisi ihan tehdä tuosta seula ja painaa jotakin. Ehkä pian, koska tulossa on Kuvia kankaalle kurssi ja aion oikeasti painaa kangasta, enkä vaan tuhertaa näytteitä, niin kuin olen kuullut siellä tehtävän. Toivottavasti saan opettajan samalle kannalle.
Siis koulu alkaa ensi keskiviikkona. Olen yllättävän innoissani. Varsinkin odotan kudonnan alkamista. Haaveissa olisi päästä kutomaan kuultokudosta.

Pieni hinku on ollut jo viikon päällänsä, jotta pääsisin kokeilemaan cool aid värjäystä. Harvoin huomaan itsestäni, että jokin "muotivillitys" on iskenyt, mutta nyt tekisi mieli kokeilla. Selailin jo tuossa vähän nettikauppoja, josta jauhetta tilaisin, mutta maltoin vielä mieleni. Ehkä vielä tulevien viikkojen kuluessa.
Kouluun tuskin pääsen vielä kovinkaan hyvin elokuussa käsiksi, koska luulempa olevani viimeisen viikon töissä. Pitäisi vaan pyytää koko viikko vapaaksi. Toisaalta en haluaisi, mutta toisaalta taas olisi kiva olla vielä viikko kotosalla, ennenkuin ryntään talveksi kaupunkiin.

Uutta punontaa!

Monta vuotta on tullut tehtyä tälläkin tekniikalla monenlaista kippoa ja kuppia. Tekniikka on tuntunut jo melko loppuunkalutulta. Koulussakin saimme käyttöömme ilmaiseksi muovisuikaleita, joista olisi pitänyt sitten tehdä tuotteita. Todella harva asiasta innostui. Tosin taisi aiheesta yksi opinnäytetyökin valmistua.
Mutta nyt täytyy kyllä muuttaa käsitystä tavallisesta palttinapunonnasta. Ecoist valmistaa kierrätysmateriaaleista designkäsilaukkuja ja muuta. Ecoistin tuotteet on tehty kaikki käsin.

Värjäystä ja puhdistusta

Viikonloppuna innostuin taas kasvivärjäämään. Alkukesästä värjäsin jo kerran, mutta tuloksena oli paljon tylsän väristä lankaa. Siispä kokeilin samojen lankojen värjäämistä uudelleen.
Värjäyskasveiksi otin lupiinia, pujoa ja kuivatettua pajunkuorta.

Kaikki langat on floricaa, joka onkin hyväksi havaittu värjäyslanka. Kokeilin samalla myös ikat värjäystä. Joka pataan pistin jo värjättyä ja värjäämätöntä lankaa.

Värjäilen siis ihan vaan yksinkertaisesti nuotilla kolmessa pienehkössä padassa. Isoin taitaa olla 18 litran vetoinen. Materiaaleja en mittaile vaan pistän kasveja niin paljon kuin pataan mahtuu. Saatan lisätä materiaalia kun edelliset pienenevät.

Värjäilyn välissä joutaa myös lukemaan, kunhan toisella silmällä vahtii ettei kiehu yli!

Ongelmana oli miten saan langat lämpimiksi, ettei tarvitse heittää niitä järvivedestä suoraan kuumaan pataan. Kaikki padat kun olivat kaikki käytössä.
Heitin tällä kertaa alunat suoraan väripataan. Tosin pari vyyhtiä olin jo esipurettanut. Taidan kuitenkin tästä lähtien jättää koko esipuretusprosessin, koska en ole huomannut lopputuloksessa mitään eroa.
Padoissa: ylä laidassa siis lupiini, vasemmalla paju ja oikealla pujo.
Yllättäen pajusta ja lupiinista tuli melko samansävyiset. Pujo olikin mieluisin yllätys. Kaikkein tummin sävy mitä olen tähän mennessä saanut: tumma vihertävä harmaa. Tätä pitää kokeilla uudestaankin. Paju oli padassa melko ruskeaa, mutta muutti yllättäen sävyään. Jätin langat yön yli väripatoihin ja tämäkin varmasti vaikutti lopputulokseen melkoisesti.

Yön yli padassa pitäminen vaikutti myös värin tasaisuuteen. Mielestäni tällaisissa väreissä sävykkyys on ihan hyvä asia. Ikat kokeilu toi lisää sävyjä lankaa, tosin melko vähän keristä edes huomaa vaaleampia raitoja.
Onnistuipas kokeilut, varsinkin pujo kohdalla!

Jotain tältäkin kesältä!

Joku tarve tuli taas pari viikkoo sitten päästä kutomaan. Puissa oli vielä jäljellä viime kesästä loimea, odottamassa että äiti alkaa kutoa. Olin yrittänyt tehdä ruusukasta, ja osin onnistuinkin, mutta kuvio ei ollut halutunlainen. Innostuinkin sitten niisimään ja sitomaan uudelleen, jotta sain aaltotoimikasta!

Jo oli kevään opit hävinnyt mielestä, kun olisin halunnut tehdä myös palttinapolkuset, mutta en vaan muistanut miten ne liitettiin esim. tähän toimikkaaseen. Myöhemminhän tuo sitten selvisi.
Mutta siis halusin kokeilla maton tekemistä pelkistä räsyistä, joten trikoota tässä ei ole laisinkaan. Lopputulos tuntuu jämäkältä ja matto on melko paksu. Kuteetkin ovat varaston perukoilta löytyneitä, joten värien kanssa ei ollut kovinkaan paljon valinnan varaa. Lopputulos ei siis ole mikään ihannematto, mutta käyttöönsä sopiva.

Kudoin kolmella sukkulalla ja yksi oli aina valkoinen ja kaksi jotakin väriä. Aiemmat matot kun ovat olleet niin värikylläisiä ja vähän sotkuisen näköisiä, niin tämän tein tarkoin raidoin ja maltilla. Monesti olisi tehnyt mieli sekoittaa joukkoon väriläiskiä.
Hapsut ovat vähän vielä vaiheessa, kun sain sen juuri puista. Pitäisi miettiä jotain muuta, kuin tavalliset hevosenhännät.
Tarkkasilmäinen huomaa että maton keskikohdassa olen vaihtanut poljennan suuntaa joten aallot kääntyvät puolivälissä ja keskelle muodostuu erilainen kuvio. Pitipäs tuotaki kokeille.
Pituutta matolla on semmoiset 2,70 metriä. Sovitin sen tiettyyn paikkaan sopivaksi.



Alku kesä meni niin nopeasti työharjoittelussa etten juuri ehtinyt muuta tekemään. Neuleita on muutama aloitettuna, mutta en ole jaksanut tehdä valmiiksi. Ostin keltaista Isoveljeä jostain tarjouksesta ja rupesin neulomaan villasukkia. Onnistuin ensin turaamaan liian pienillä puikoilla ja sitten liian isoilla. Lopulta kävin keskivälin puikot kaupasta, mutta vieläkään ei onnistunut. Onnistun aina tekemään liian pientä ja tiukkaa, ettei sukka mahdu edes jalkaan. Tuntuu sinäänsä hassulta vaikka olen neulonut aiemmin ainakin kymmenet sukat. Joskus ei sitten vaan onnistu. Aloinkin sitten tehdä sukan varresta lapasta, kun ei jalkaan mahtunut...