Viime aikoina on ollut meneillään niin monta neuleprojektia, että juuri mitään en ole saanut valmiiksi asti. Onnistun aina vaan aloittamaan jonkun uuden työn ja edelliset jäävät odottamaan...
Eilen kuitenkin sain edes yhdet sukat valmiiksi.
Kiitos tosin taitaa kuulua enemmän Maa- ja
kalliorakentamistekniikan -kurssille. On ollut aikaa neuloa.
Olen viime aikoina pohtinut sitä haittaako tunneilla neulominen oppimistani. Olen useammin viskannut neuleen syrjään jos on yhtään siltä tuntunut. Toiset tunnit taas on melkein parempi neuloa, että ajatus pysyy paremmin kasassa. Muuten kai pyörittelisin peukaloita ja ajatus lentelisi jossain aivan muualla. Toisaalta matikan tunnille on ihan turha edes neuletta ajatellakaan.
Sillä on myös huomattavasti väliä minkälainen neule on matkaan lähtenyt. Ainakaan mitään ei kannata tunnilla aloittaa aivan alusta. Olenkin usein aloittanut työn jo kotona, jotta koulussa voi sitten vain posotella menemään. Sovittamisenkin olen jättänyt kotiin tai välitunnille.
Kanssaopiskelijoissa ja opettajissakin olen huomannut asian suhteen hieman hilpeyttä. Joskus huomaa kun joku tuijottaa valmistuvaa neuletta. Aiheuttaa aika paljon hämmennystä kun tuijotan ystävällisesti takaisin ja jatkan neulomista työhön katsomatta...
Malli: Verso
(Tosin nappasin vaan mallikerran, ja tikutin muuten omasta päästä.)
Lanka: Lankalaatikosta löytynyttä vanhaa Novitan Nallea,
joita yritän epätoivoisesta saada käytettyä johonkin.
Kuvaaminen ei kyllä luonnistunut tänään laisinkaan.
Muistaakseni jonkun tutkimuksen mukaan tunneilla neulominen voi parantaa oppimista / keskittymistä. Itse olen ainakin sitä mieltä, että kuultu asia jää paremmin mieleen, jos samalla on tehnyt jotain käsillä. Ammattikoulussa taittelin paperista origameja ja nyt töihin liittyvissä koulutuksissa olen neulonut.
VastaaPoistaJos en neuloisi niin alkaisin muuten tylsistyessäni katsella ympärillä olevia ihmisiä esim."onpas tuolla kummallinen kampaus" :).
Kuulostaa niiiiin tutulta. :)
VastaaPoista